Rakennustaidetta Pietarista


Talvipalatsi

Tietoa Talvipalatsista

Talvipalatsi on Venäjän keisarien entinen palatsi, joka sijaitsee Pietarissa, palatsiaukion reunalla. Se rakennettiin Pietari Suuren tyttärelle. Talvipalatsissa on yli tuhat huonetta ja rakennuksen pituus on 200, leveys 100 ja korkeus 30 metriä. Rakennus on hyvä esimerkki venäläisestä barokista. Talvipalatsi rakennettiin italialaissyntyisen Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan vuosina 1754-1762.
Venäjän keisari vietti kylmät talvikaudet talvipalatsissaan, mutta kesäisin hän asui noin 20km päässä Tsarskoje Selossa. Talvipalatsi oli käytössä aina viimeiseen tsaariin, Nikolai II:en asti. Vuonna 1917 palatsissa kokoontui väliaikainen hallitus ja se vallattiin lokakuun vallankumouksessa. Vuonna 1922 rakennus liitettiin Eremitaašin museoon. Rakennuksessa ei ole tapahtunut ulkonäöllisiä muutoksia, sitä on vain restauroitu sisältä.
Talvipalatsi on upea, barokkityylinen, vihreän ja valkoisen kirjava kultaisine ikkunapeileineen. Pietarin Eremitaašin museo on yksi Venäjän suurimpia taide-, kulttuuri- ja historiamuseoita, jonka pääosassa on Talvipalatsi.
Talvipaltsi live

Matkan ensimmäisenä päivänä tutustuimme kaupungin katuihin ja rakennuksiin jalkaisin. Oma rakennustaiteen kohteemme oli Talvipalatsi, mutta emme olleet varmoja kulkisimmeko ollenkaan upean palatsin ohitse. Yllätykseksemme päivän matkamme päättyikin suoraan palatsille, mutta emme tosin päässeet rakennuksen lähettyville Voitonpäivän paraati harjoitusten vuoksi.

Tätä lähemmäs emme uskaltautuneet valokuvaamaan miliisien tuijottaessa meitä epäluuloisesti, joten saimme turvautua kameran zoomiin tarkastellaksemme palatsin koristeellisuutta tarkemmin.

Toisen päivän bussikiertoajelulla törmäsimme uudelleen Talvipalatsiin, mutta sateinen ilma ei oikein antanut mahdollisuutta kuvata lasin läpi.
Viimeisenä päivänä juuri ennen pois lähtöä ilma alkoi viimein kirkastua. Kuljimme taas palatsin ohi ja vasta nyt huomasimme, kuinka suuri ja värikäs se kaikessa loistossaan olikaan.

Lopuksi kuljimme bussilla aivan palatsin juurelta ja saimme viimein napattua siitä halutut lähikuvat. Kuvista tosin tuli hieman heilahtaneita bussin liikkeen ja peilaavia bussin ikkunan vuoksi.




Stroganovin palatsi


-Arkkitehti Bartolomeo Rastrellin suunnittelema barokkityylinen rakennustaiteen muistomerkki Pietarin keskustassa Venäjällä.
-Rakennettu vuosina 1752–1754.
-Stroganovin palatsi kuului lähes 200 vuoden ajan kuuluisalle Stroganovin suvulle, jonka tunnetuin omistaja oli kreivi Aleksandr Sergejevitš Stroganov.
-Toisen maailmansodan pommituksissa vaurioitunutta rakennusta on restauroitu useaan kertaan. Restaurointityöt jatkuvat edelleen.
-Suurimmat muutokset palatsissa liittyvät arkkitehti Voronihiniin, joka vuosina 1790 – 1800 suunnitteli uudelleen osan saleista klassisen tyylin mukaisiksi.
-Suuri sali, jota koristavat kipsiornamentit ja venetsialaisen taiteilijan Giuseppe Valerianin kattomaalaus ”Sankarin seikkailut”.
-Stroganovin palatsin osoite on Nevski prospekt 17.
-Stroganovin palatsi on ainutlaatuinen muistomerkki 1700-luvun puolivälin asuinkäyttöön rakennetusta arkkitehtuurista. Historioitsija Pjotr Petrovin mukaan Stroganovin palatsi oli 1800-luvulla todellinen pietarilaisen kulttuurin keskipiste, jossa kävivät tuon ajan merkittävimmät taiteilijat ja kirjailijat. Nykyään Stroganovin palatsissa kävijät voivat nähdä merkittävän osan palatsin ainutlaatuisesta sisustuksesta ja tutustua muutamiin kuuluisan Stroganovin suvun keräämiin kokoelmiin.


Mikaelin linna
Mikaelin linnan, eli insinöörilinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1796 marraskuussa. Linna saatiin valmiiksi 8.marraskuuta 1800, pyhän arkkienkeli Mikaelin päivänä, linna ja sen kirkko otettiin juhlallisesti käyttöön. Linna rakennettiin tsaari Paavali I (tsaarina 1796-1801) valtakaudella.

Mikaelin linna on klassistinen palatsi Pietarin keskustassa. Muodoltaan linna on neliömäinen, kulmista pyöristetty ja siellä on kahdeksan kulmainen sisäpiha. Pääjulkisivua koristavat marmoripylväät, sekä sisäänkäyntiä reunustavat obeliskit ja koristeellinen päätykolmio. Linnan länsisivulla on arkkienkeli Mikaelin pyhitetty kirkko ja sen kupolin ylĺä kohoaa gotiikka (goottilainen arkkitehtuuri); Pietarin varhaista arkkitehtuuria muistuttava terävä huippu. Linnassa on marmorinen pääportaikko ja pääjulkisivun edessä sijaitsee identtiset vartiopaviljongit.

Paavali I ehti asua linnassa vain 40 päivää, koska hänen vartioupseerinsa murhasivat hänet vuoteeseensa. Tsaarin kuoleman jälkeen keisariperhe muutti talvipalatsiin ja hylättyyn linnaan sijoitettiin insinööriopisto. Nykyään Mikaelin linnassa sijaitsee Venäläisen taiteen museon näyttelytila.

Mikaelin linna



Kesäpuisto

Kesäpuisto perustettiin Pietari I:m määräyksestä. Kesäpuisto on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1704. Puiston paraatiosa oli suunniteltu säännölliseksi muotopuutarhaksi.
Puistossa oli suoria puistokäytäviä, jotka jatkoivat puiston osiin, joihin oli istutettu tammi- ja kuusipuistikkoja. Puistoon oli rakennettu myös huvimajoja ja suihkulähteitä. Kesäpuisto oli koristeltu eurooppalaisen muodin mukaan veistoksin, jotka oli hankittu Venetsiasta ja Roomasta.
Pietari I:n eläessä Kesäpuisto oli kaupungin seuraelämän keskus. Puisto säilytti asemansa vielä Pietari I:n kuoleman jälkeenkin.
Kesäpuiston kukoistusaika pöi vuosien 1730-1740 välillä jonka jälkeen puisto vähitellen menetti merkitystään. Vuoden 1777 tuhoisa tulva vahingoitti istutuksia ja tuhosi suihkulähdejärjestelmän.
Vuoden 1917 jälkeen puisto menetti keisarillisen statuksensa ja Kesäpuistosta (ja Pietari I:n Kesäpalatsista tuli museo, joka esittelee oman aikansa arkkitehtuuria ja historiaa.
Kesäpuisto on kuulunut Pietarin venäläiselle museolle vuodesta 2003 lähtien.




Iisakin kirkko

-valmistusvuosi 1858
-pääarkkitehti Auguste Ricard de Montferrand
-alkuperäinen kirkko oli pieni puukirkko Pietari I:n ja Katariinan I:n aikaan, joka sijaitsi lähellä Amiraliteettia.
-seuraava kivestä tehty rakennus nousi nykyiselle Dekabristien aukiolle Vaskiratsastajan paikalle, mutta tulipalo vaurioitti sitä ja se purettiin pian.
-kolmannen kirkon rakensi Antonio Rinaldi kauemmas Neva-joesta nykyiselle paikalle, mutta se alkoi sortua soisessa maastossa ja työt keskeytettiin.
-materiaalit: Kivi, punagraniitti, lehtikulta. Ensimmäinen kirkko, jonka kupolissa käytettiin teräsrakenteita.
-korkeus 101.5
-yläpuolelta katsottuna ristin muotoinen
-edustaa uusklassismia ja korinttilaista tyyliä